Tarjan etäkurssit

Suomen kansallissymbolit (O1) Suomen kansallissymbolit ovat Suomen virallisia tai epävirallisia kansallisia tunnuksia. Keskeisiä kansallisia symboleita ovat sinivalkoinen kansallislippu ja leijonavaakuna. Kansalliset luontotunnukset ja eläimet (O2) Kansalliseläin – Karhu (O3) Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin naaras. Karhun ruskean turkin sävy vaihtelee melkein mustasta vaalean kellanharmaaseen. Kansallishevonen – Suomenhevonen (O3) Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja vaikutusta. Se on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu, jota kutsutaan englanniksi joskus nimityksellä Finnish Universal (suomalainen yleishevonen), sillä sen katsotaan sopivan liki kaikkiin hevosen käyttötarkoituksiin Suomessa: maatalous- ja metsätöihin, raviurhe...

Kööpenhaminan monet kasvot Kuten monessa muussakin suurkaupungissa, myös Kööpenhaminassa eri kaupunginosilla on omanlaisensa tunnuspiirteensä. Keskusta Suurin osa matkailijoista viettää lomansa ydinkeskustassa, jossa tunnetuimmat nähtävyydet ja houkuttelevimmat shoppailupaikat on niputettu kompaktiin pakettiin. Kööpenhaminan keskusta on vehreä. Kaupunkikierrokseen kannattaa yhdistää virkistävä vierailu viheralueilla, joista Kongens Have -puisto sekä Churchillparken ovat tunnetuimpia. Jälkimmäisen alueelta löytyy myös Pieni Merenneito -patsas, joka on kaupungin tunnetuin nähtävyys. Nyhavn Historialliset rakennukset ja viehättävä Nyhavnin satama-alue toimivat hyvänä vastapainona maailmankuulun Tivolin antimille. Frederiksberg Kööpenhaminan-matkalla kannattaa välillä suunnata pois ydinkeskustan vilskeestä. Frederiksbergin kaupunginosasta matkailija löytää eläintarhan, kauniin Frederiksberg Have -puiston sekä keskustan kauppakatujen kanssa tasapäisesti kilpailevan Falkoner Allen. Nørrebros...

  ROSKAPOSTIA Postilaatikkoosi tulee nykyisin ylenpalttisen runsaasti monenlaista joutavaa paperia, enimmäkseen mainoksia. Aivan samalla tavalla tulee turhanaikaista sälää myös sähköpostin välityksellä. Enin osa on täysin merkityksetöntä, mutta joukossa voi olla jopa vahingollista materiaalia. Viime aikoina ovat erityisen vaarallisiksi osoittautuneet liitetiedostot. Sellaisen tulosta kertoo Saapuneet - ruudussa lähettäjän nimen edellä näkyvä paperiliittimen kuva: Kun kaksoisnäpsäytät ensin viestin kuvaketta ja sitten avautuvasta ikkunasta liitteen nimeä, saat liitetiedoston auki. Minkäänlainen takuu ei ole sekään, että lähettäjä on sinulle tuttu: hän on voinut saada viruksen tietämättään. Kuitenkin jos saapuneen postin Joukossa on kummallinen, usein vieraankielinen tai numerosarjoja sisältävä otsikko, jonka lähettäjää et tunne, on varminta jättää lukematta koko sanoma ja tuhota se suoraa päätä. Tuhoaminen tapahtuu edellisen kohdan lopussa neuvotulla menetelmällä. Muita pois...

 

  SUOMEN SUURPEDOT SUURPEDOT Suomessa asuu neljä suurta maapetoa Suomessa tavataan neljää maasuurpetoa, jotka kaikki kuuluvat eri heimoihin. Ilves kuuluu kissaeläimiin, susi koiraeläimiin, ruskeakarhu karhueläimiin ja ahma näätäeläimiin. Ne on määritelty kokonsa ja elintapojensa perusteella suurpedoiksi. Suurpeto on peto, joka on ravintoketjun huipulla. Ekologisena käsitteenä pedolla tarkoitetaan mitä tahansa eläintä, joka hankkii ravintonsa saalistamalla ja tappamalla muita eläimiä syödäkseen näiden lihaa tai verta. Maalla elävät suurpetomme kuuluvat Carnivora-nisäkäslahkoon. Niiden selvin tunnusmerkki verrattuna muihin nisäkkäisiin on neljä raateluhammasta. Suurpetojen merkitys Suurpedot ovat arvokas osa suomalaista luontoa. Luonnon näkökulmasta suurpedot ovat kehittyneet osaksi luonnon omaa säätelyjärjestelmää, joka pitää ekosysteemin tasapainossa. Evoluution kuluessa on suurpetojen tehtäväksi luonnossa vakiintunut suurien kasvinsyöjänisäkkäiden kantojen säätely. Use...

  Digitalisaatio (O1) Suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan uudelleen. Isot rakenteelliset muutokset ovat käynnissä. Mitä hyötyä? (O2) Digitalisaatio luo omalta osaltaan puitteet muutosten onnistumiselle. Se haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. Yleisesti (O3) Käytännössä digitalisaatio tuo kansalaiset ja yritykset julkisten palveluiden kehityksen keskiöön. Seniorien hyvinvointia voidaan parantaa älykkäillä terveyspalveluilla, lapset voivat oppia historiaa ja maantiedettä virtuaaliympäristöissä ja oman auton omistamisen tarve voi poistua, kun julkisen liikenteen palvelut pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisesti. Jokaisella meistä on erilaiset tarpeet eri elämäntilanteissa. Esikoisen syntymä luo tarpeen lapsiperheen palveluille, työtön haluaa onnistua työmarkkinoilla, ja eläkeläinen haluaa pitää itsensä virkeänä ja hyvinvoivana. Digitalisaatiossa luodaan entistä paremmat...

  Digitalisaatio Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Lisäksi yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian vaikutuskanavat ovat laajentuneet. Se on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Digitalisaatio on monimuotoistanut palvelutyötehtäviä. Kehityskulku on muuttanut liiketoimintamalleja ja luonut uusia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia.